Lautasella uunissa paahdettuja kurpitsalohkoja, pinaattikvinoaa, pinjansiemenvinegrettiä ja vuohenjuustoa. Resepti on lainattu lähes alkuperäisessä muodossa Viini-lehdestä. Lähikaupan kurpitsavalikoimat olivat suppeahkot, enkä löytänyt ohjeessa mainittuja butternut- tai hokkaidolajikkeita, niiden sijaan käytin sellaista ”Suurta kurpitsaa” jota Tenavien Eppu odottelee halloweenin aikaan saapuvaksi.

Uunikurpitsa

1 kilo kurpitsaa, suurta tai pientä

1 valkosipuli

½ dl oliiviöljyä

tuoretta salviaa, suolaa, pippuria

Kuori kurpitsa ja viipaloi se parin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Murskaa valkosipuli ja silppua salvianlehdet. Sekoita keskenään öljy ja mausteet ja pyörittele kurpitsalohkot seoksessa. Paahda kurpitsat uunipellillä 225-asteisessa uunissa pehmeiksi. Tähän meni noin 20 minuuttia.

Pinjansiemenvinegretti

3 rkl pinjansiemeniä

1 banaanisalottisipuli

tuoretta basilikaa

3 aurinkokuivattua tomaattia

5 rkl oliiviöljyä (matalahappoista)

2 rkl valkoviinietikkaa

suolaa, pippuria ja hunajaa

Tämä kannattaa tehdä ensin, mahdollisuuksien mukaan jo edellisenä päivänä, että maut ehtivät tasaantua. Paahda siemenet kuivalla pannulla, varo käräyttämästä. Hienonna sipuli ja tomaatit. Silppua basilika. Sekoita vinegretin ainekset keskenään.

Kvinoa

3 dl kvinoaa

1 salottisipuli

1 valkosipulinkynsi

1 puska villirucolaa

pari lehteä basilikaa

pari lehteä salviaa

1 pss pakastepinaattia (tässä olisi pitänyt käyttää babypinaattia, mutta kaikkea ei ihminen aina muista kantaa kotiin)

Keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan. Hienonna sipulit ja kuullota öljyssä hetki. Lisää joukkoon yrtit ja sekoittele vielä hetki. Lisää joukkoon kypsä kvinoa ja sulanut valutettu pinaatti. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kokoa annos: Laita lautasen keskelle kvinoaa ja kurpitsalohkoja. Asettele kvinoan päälle kevyesti grillattu vuohenjuustoviipale, viimeistele vinegretillä.
 

Siiviläsuulla on leikki ”mitä syälletään”. Toinen leikkijä (Siiviläsuu itse) kysyy ”mitä syälletään”, johon toinen yrittää keksiä naposteltavia, kuten persikaalia, hermeitä, kurpitsaa, ihan mitä hyvänsä, kaikki käy, kun on kyse ilmasyömisestä. Jos toinen leikkijä hyväksyy syötävän, se napsitaan ilmasta ja mutustellaan hartaasti nam-namia huokaillen. Kerran olin ehdotellut syällettäviä jo aika pitkään, kun erehdyin kysymään ”syödäänkö muffinssia?”. Ennen kuin olin sanonut sanottavani loppuun, tajusin tehneeni suuren virheen. Muffinssi-sanan kuultuaan, leikki muuttui Siiviläsuun ajatuksissa totisimmanksi todeksi. Hänen ilmeensä kirkastui ja leveän hymyn takaa hän sanoi innoissaan: ”joo, otetaan muhvettia!”. Leikki loppui katkeraan kaksivuotiaan raivoon ja lattialla kieriskelyyn. Lupaukset leipomisesta eivät silloin Siiviläsuuta paljoa lohduttaneet, mutta seuraavana lauantaina Siiviläsuu ahtoi muhvettia kitaansa hyvillä mielin.

Suklaamuffinssit

150g voita

200g tummaa suklaata

5 munaa

1 ½ dl sokeria

150g jauhettua mantelia

Sulata voi ja suklaa miedolla lämmöllä pienessä kattilassa. Ota kattila levyltä ja laita seos hetkeksi jäähtymään. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa ½ dl sokeria ja valkuaiset kiinteäksi vaahdoksi. Sekoita loput sokerit suklaa-voiseokseen. Sekoita keltuaiset jäähtyneeseen suklaaseokseen. Nostele metallilusikalla mantelijauhe ja suklaaseos valkuaisvaahdon joukkoon. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 170-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

nam nam

...mitä sitten syällettäisiin?

Erilaiset vartaat satay- (ja sen tapaisilla) kastikkeilla höystettynä ovat yksi herkkuruoistani. Tässä yksi väännös Sukulan reseptistä. Varrasherkkuja on blogissani tehty ennenkin mm. possusta, ja tutusta naudanlihasta. Ihmettelen tässä vain, missä luuraavat kanavartaat, niitäkin on vuoden sisällä tehty ainakin pariin otteeseen, mutta lienen unohtanut kirjata tapahtuman.

Tarvitaan:

800g naudan ulkofileetä

suolaa, valkopippuria

Kastike

1 dl suolapähkinöitä

½ -1 dl tahinia

2 salottisipulia

1-2 dl rypsiöljyä

½ dl vähäsuolaista soijakastiketta

1 punainen chili

1 tl kuivattua inkivääriä

Viipaloi naudanliha ohuiksi viipaleiksi. Mausta suolalla ja pippurilla ja paista nopeasti pannulla. Silppua sipulit, halkaise chili, poista siemenet ja hienonna. Freesaa chiliä ja sipulia miedolla lämmöllä öljyssä. Laita kastikeainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi tahnaksi. Pyörittele lihaviipaleet kastikkeessa ja työnnä tiiviisti vartaisiin. Jos käytät puisia tikkuja, muista lietaa tikut hyvin. Laita vatraat öljytylle uunipellille tai -vuokaan ja grillaa kuumassa uunissa, vastuksen alla noin 8 minuuttia

Ihan täysin en ole unontanut kammoani lohta kohtaan. Esivalmisteluina jouduin leikkaamaan lohifileen reunasta paksun siivun rasvaa, ettei se vahingossakaan tavoita herkkiä makunystyröitäni. Timakka yrtin maku leikkaa tässä reseptissä tosi hyvin lohen rasvaisenlötköä makua. Erityisalojen Asiantuntija kehaisi tämän olleen ihan parasta lohiruokaa, mitä olen laittanut. Minun suosikkini on edelleen viskimarinoitu.

800 g lohifileetä

4 foliopaperin palaa

½ dl ruohosipulisilppua

½ dl timjamisilppua

1 punainen chili

1 tl viherpippuria, jauhettuna

½ rkl raastettua inkivääriä

½ rkl merisuolaa (savunmaulla tai ilman)

2 rkl sitruunanmehua

½ dl oliiviöljyä

Silppua yrtit ja hakkaa chili pieneksi. Laita kaikki ainekset, paitsi lohi mortteliin (tai tehosekoittimeen) ja jauha (hieman epätasaiseksi) tahnaksi. Tahna on hyvä tehdä jo pari tuntia etukäteen, että maut tasaantuvat.

Leikkaa lohi neljäksi yhtä suureksi palaksi. Aseta kalan palat foliopalojen päälle. Jaa yrttitahna tasan kalanpalojen kesken. Hiero tahna kana pintaan ja sulje foliopaketti.

Grillaa paketteja kuumassa grillissä 10-15 minuuttia, kunnes kalat ovat kypsiä.

..eli Hesarin ruokatorstain omenapiirakka. Sisäinen insinöörini nosti jälleen hätäistä päätään: en taaskaan lukenut ohjetta loppuun. Tein piirakan ja luin sitten, että kannen alle olisi voinut piilottaa myös cheddar-juustoa. Vähän harmitti, mutta toisaalta, jäipähän jotain kokeilulistalle.

Täyte

1 kg happamia omenoita

1 ¾ dl hillosokeria

1 maustemitallinen muskottia (en tiedä paljonko on maustemitta, laitoin veitsenkärjellisen)

1 tl kanelia (laitoin 2)

ripaus suolaa

2 rkl vehnäjauhoja

2 rkl voita

Taikina

4 ½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

2 rkl sokeria

150 g kylmää voita

½ dl jäävettä

Aloita täytteen tekemisellä: Kuori omenat, poista simenkodat ja viipaloi ohuiksi viipaleiksi. Sekoita täytteen kuivat aineet keskenään ja ripottele sen jälkeen tasaisesti omenoille.

Tee taikina: Mittaa kuivat aineet kulhoon ja nypi kylmä voi pieninä paloina joukkoon. Lisää joukkoon kylmä vesi ja sekoita nopeasti taikinaksi. Jaa taikina kahteen osaan, kääri taikinapallot kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään puolen tunnin ajaksi.

Kasta taikinapallo vehnäjauhoihin ja kauli kahden leivinpaperin välissä ohueksi, pyöreäksi levyksi. Vuoraa halkaisijaltaan 23-24 cm irtoreunavuo'an pohja ja reunat ensimmäisellä taikinalevyllä. Lado täyte keoksi vuokaan ja vuole voita omenoiden päälle.

Kauli toinen taikinapallo kanneksi. Voitele reunat vedellä ja nipistele kansi pohjapalaan kiinni. Siisti reunat, voitele pinta kermalla ja pistele haarukalla kanteen reikiä. Höyryaukot voi myös leikata veitsellä.

Pane piirakka 200-asteiseen uniin alatasolle 15minutiksi. Laske sen jälkeen lämpöä 175 asteeseen ja kypsennä 45 minuuttia.

pihvi olisi voinut olla ihan hitusen ohuempi

Tarvitset:

250g poron jauhelihaa

100g possun jauhelihaa

1 muna

2 pientä salottisipulia

1 tl viherpippuria, jauhettuna

vajaa 1dl ruiskorppujauhoja

vettä

suolaa

mustapippuria

1 iso punajuuri

kiekko vuohenjuustoa

hunajaa

Sekä
ruis-puolukkamurosämpylöitä

makeaa kurkkusalaattia

majoneesia

Keitä punajuuri punaviinietikalla ja suolalla maustetussa vedessä. Kuori punajuui ja viipaloi se noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi.

Silppua sipulit ja kuullota viherpippurin kanssa pannulla. Yhdistä jauhelihat, muna, korppujauhot ja jäähtynyt sipuli. Lisää tarvittaessa vettä. Mausta pihvitaikina suolalla ja pippurilla. Muotoile taikinasta sämpylään sopivia pihvejä.

Leikkaa vuohenjuusto noin sentin paksuisiksi kiekoiksi. Sivele vuohenjuusto- ja punajuurikiekot öljyllä ja hunajalla.

Paista pihvit pannulla kypsiksi. Käytä punajuuri- ja vuohenjuustokiekot nopeasti panulla samalla kun kevyesti paahdat sämpylänpuolikkaita. Kasaa hampurilainen haluamassasi järjestyksessä ja mausta mieleisilläsi lisukkeilla, esim. makealla kurkkurelissillä ja majoneesilla.

Mumin, isäni äidin, syntymästä tulee pian sata vuotta. Muistan hänet lapsuudestani kunnioitusta herättävänä, tyylikkäänä helsinkiläisrouvana. Hän ei ollut mikään pullantuoksuinen, herttainen mummeli, vaan pikemminkin hieman luotaantyöntävä, jopa pelottava daami, joka noudatti 30-luvun kasvatusmenetelmiä hoitaessaan lapsenlapsiaan.

Mumin vierailut olivat kuitenkin odotettu tapahtuma, liekö syynä ollut hänen erinomaiset ruoanlaittotaitonsa. Mumi valmisti parhaat blinit ja silakkarullat, sekä maistuvimmat kaalikääreet....kyllä vain...kaalikääreet. Ei mitään rahvaanomaisia kääryleitä, vaan hienostuneita kääreitä, jotka syntyivät ainoastaan Mumin toimesta. Valitettavasti kaalikääreiden resepti ei ole siirtynyt perimätietona jälkipolville, mutta Mumia muistellen osallistun Tuulestatemmattua -blogin Reijan heittämään ruokahaasteeseen näillä mustatorvisienitäytteisillä kurttukaalikääreillä, jotka tarjoiltiin Viini -lehden ihanaisen sitruunaruoho-beurreblancin kera.

Mustatorvisieniohratolla täytetyt kurttukaalikääreet ja sitruunaruoho-beurreblanc

Valitse vihannestiskin komein kaali. Irroita kaalinlehdet. Laita lehdet runsaaseen, suolalla maustettuun kiehuvaan veteen. Jäähdytä lehdet nopeasti jääkylmässä vedessä ja kuivaa keittiöpyyhkeen päällä. Leikkaa lehdet puoliksi, poista samalla kova lehtiruoti.

Mustatorvisieni-ohrarisoton valmistukseen tarvitset:

3 dl ohrasuurimoita

1 iso salottisipuli

2 valkosipulinkynttä

rypsiöljyä

2 dl kuivaa valkoviiniä

5-6 dl kasvislientä

50g voita

1 dl raastettua parmesan -juustoa

suolaa, mustapippuria, sitruunamehua

n. 1l mustatorvisieniä

Hienonna sipulit. Laita öljyä kattilaan ja kuullota sipuleita öljyssä. Lisää ohrasuurimot ja jatka kuullottamista. Varo ruskistamasta aineksia. Lisää joukkoon valkoviini ja keittele hiljalleen kunnes viini on imeytynyt ohrasuurimoihin. Lisäile kasvislientä pikku hiljaa keittämisen aikana. Keitä ohraa kunnes se on kypsää. Paista mustatorvisienet voissa erillisellä pannulla. Lisää ohraton joukkoon voi, parmesanjuusto ja sienet. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja sitruunamehua.

Laita ohrattoa kaalinlehdille ja kääri lehdet kääryleiksi...siis kääreiksi. Lämmitä kaalikääreitä 120-asteissa uunissa kymmenisen minuuttia.

Tarjoa kääreet sitruunaruoho-beurreblancin kanssa.

Sitruunaruoho-beurreblanc:

1 salottisipuli

2 sitruunaruohon vartta silputtuna

2 dl kuivaa valkoviiniä

1 dl siiderietikkaa

1 dl vettä

200g voita

(suolaa ja pippuria)

Hienonna sipuli sekä sitruunaruohon varret ja anna niiden marinoitua valkoviinissä yön yli. Lisää joukkoon etikka ja keitä kunnes neste on haihtunut puoleen alkuperäisestä. Siivilöi kastike. Lisää kylmä voi kuutioina kastikkeeseen koko ajan sauvasekoittimella sekoittaen. Mausta suolalla ja pippurilla. Voit halutessasi lisätä kastikkeeseen vielä sitruunamehua.

Siiviläsuu on kova poika syömään pinaattilettuja. Pinaattiletut ovat oikeastaan ainoa ruoka, jonka hän edes osaa nimetä ruokatoiveita kysyttäessä. Latunpaistosta syntyvä rasvankäry ei useinkaan houkuttele, enkä aina jaksa seisoa hellan ääressä paistotoimessa, niinpä päätin kokeilla pinnaattipannaria. Jospa siitä tulisi uusi suosikki.

vihreää kuumaisemaa
 

Pannariin tulee:

5 munaa

9 dl maitoa

n.5 dl vehnäjauhoja

n. 1 dl tattarijauhoja

150g pakastepinaattia, sulatettuna ja valutettuna

100g voita sulatettuna ja jäähdytettynä

Vatkaa munat, lisää jauhotja suolaa sekä sulatettu ja jäähdytetty voi. Sekoita taikina kunnolla ja anna turvota tunteroinen. Lisää pinaatti, sekoita kunnolla ja kaada leivinpaperille uunipellille. Paista 250 asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Jauhomäärät ovat viitteellisiä, minä en koskaan mittaa paljonko sitä tulee, sillä oikean paksuuden tuntee vatkatessa. Tattarijauhot tulivat kuvioihin siinä vaiheessa, kun vehnikset loppuivat kesken ja taikina oli vielä aika löysää.

Kokeilu onnistui mainiosti. Siiviläsuu söi pannaria tyytyväisenä, mutta vaikutti siltä, kuin se olisi maistunut kylmänä vieläkin paremalta.

Olin erään sunnuntaipäivän Hietsun kirpparilla myymässä käytettyjä lastenvaatteita ja vähän omianikin. Vuotuiset kirpparipäivät ovat yleensä olleet sen verran rankkoja, ettei kaiken tavaran roudaamisen ja ulkoilmassa seisoskelun jälkeen ruoanlaitto enää maistu. Nyt olin varautunut ja laittanut lihat edellisenä päivänä marinoitumaan, sekä tehnyt kastikkeen valmiiksi. Torikeikan jälkeen ei tarvinnut muuta kuin paistaa lihat ja vihannekset.

Tarvitaan:

Naudan ulkofileetä

Marinadi

1/3 purjo

3 valkosipulinkynttä

1 dl vähäsuolaista soijakastiketta

1 dl sherryä

½ dl seesamiöljyä

1 rkl hunajaa

mustapippuria myllystä

Lämmin kiinankaali

½ kiinankaali

1 punainen paprika

½ purjo

Appelsiini-porkkanakastike

1 porkkana

2 appelsiinin mehu ja kuori

1 dl oliiviöljyä

suolaa, mustapippuria

Leikkaa naudanliha ohuiksi viipaleiksi. Silppua purjo ja raasta valkosipuli. Sekoita marinadin ainekset ja kaada kaikki isoon muovipussiin. Laita lihaviipaleet marinadin joukkoon, poista liika ilma ja solmi pussi hyvin. Painele marinadi lihaan ja jätä vuorokaudeksi maustumaan.

Kuori ja raasta porkkana ja appelsiininkuori hienoksi raasteeksi. Sekoita keskenään raasteet, öljy ja appelsiininmehu. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa kiinankaali, purjo ja paprika leveiksi suikaleiksi. Ruskista kevyesti pannulla, mausta suolalla ja pippurilla ja siirrä seos kulhoon. Kaada appelsiini-porkkanakastiketta päälle.

Poista liha marinadista, kaada pannuun hieman öljyä ja paista nopeasti kuumassa vokkipannussa.

Torikeikan jälkeen olin tosiaan ihan piipussa ja huokaisin helpotuksesta, kun sapuska valmistui salamana ja kaiken kukkuraksi maku oli erinomainen...tai sitten oli vain tosi nälkä.

Torisunnuntain aamuna satoi kaatamalla ja taivas oli synkeä musta, mutta ilma kirkastui aamukahvin jälkeen. Rohkeina lähdettiin myymään ja onneksi lähdettiin. Kaikki toripaikan varanneet eivät olleet uskaltautuneet paikalle, mutta ostajat löysivät tiensä Hietsuun. Päivän myynti oli nelisen sataa euroa, joista suurin osa tuli lastenvaatteista. Torikumppanini haukkui minut lastenvaatehamsteriksi, mutta tosiasiassa, myynnissä oli vain yhdet täysin käyttämättömät housut, muu tavara oli ollut ns. tarpeellista. Torin laidalla seisoi keltainen Casamance -yhdistyksen ambulanssi, jonne veimme myymättä jääneet vauvanvaatteet, lakanat ja pyyhkeet, jotka päätynevät senegalilaiseen synnytyssairaalaan. Heillä ei ole mitään ja olo oli jotenkin nolo, kiikuttaessani pussukoitani autolle.

Aika moni kokeilemistani ruokaohjeista on peräisin lehdistä. Ilokseni reseptejä löytyy sellaisistakin julkaisuista, joilla ei ole mitää tekemistä ruoanlaiton kanssa. Netistä tulee usein kaiveltua ohjeita ja keittokirjoistakin toisinaan. Tämä salaatti on Glorian ruoka&viini -lehdestä, vain hieman muunneltuna.

Salaattiin:

1 parsakaali (400g)

2 salottisipulia

1 dl cashewpähkinöitä, paahdettuina

1 paketti pekonia

Kastike

1 dl majoneesia

1 rkl valkoviinietikkaa

mustapippuria

(sokeria)

Irrota parsakaalin nuput, pilko isot nuput pienemmiksi. Hienonna sipulit. Yhdistä kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Sekoita joukkoon parsakaali ja sipuli. Laita salaatti kylmään marinoitumaan muutamaksi tunniksi.

Paahda pähkinöitä kuivalla kuumalla pannulla. Kuutioi pekoni ja paista rapeaksi. Valuta pekonista ylimääräinen rasva pois. Lisää pekoni ja pähkinät salaattiin vasta juuri ennen tarjoamista.

”Paras salaatti ikinä!” Tokaisi Erityisalojen Asiantuntija maistettuaan ja maukasta salaatti olikin ja energiapitoista. Siiviläsuu ei erityisemmin pidä "persikaalista", mutta pähkinät ja pekoni maistuivat hänellekin.

Tämä on variaatio yhdestä suosikkireseptistäni, auraetanoista. Gorgonzola on auraa voimakkaampaa ja suolaisempaa, joten voiksi kannattaa valita vähäsuolaista. Viimeksi kun keittelin, käytin nesteenä valkoviiniä, mutta nyt viini kaadettiin laseihin. Konjakkikin oli kadonnut ruoanlaittoon varatusta viinakaapistani, joten tähän reseptiin tuli jallua. Etanat kannattaa mielestäni kuitenkin keittää, oli valkkaria tai ei, siten niistä tulee pehmeämpiä.

1 prk etanoita

2 valkosipulinkynttä

½ rkl voita

½ dl yhden tähden jaloviinaa

1 ½ dl vettä

150g vähäsuolaista voita

75g gorgonzolaa

1 rkl sitruunamehua

1 dl hienonnettuja yrttejä (persiljaa ja basilikaa)

Kaada etanat siivilään ja huuhtele ne hyvin kylmällä vedellä. Viipaloi valkosipuli. Kuumenna voi kattilassa ja kuullota valkosipulia voissa, varo paistamasta. Lisää valutetut etenat, vesi ja jaloviina. Keitä kunnes neste on lähes haihtunut.

Sekoita voi, juusto, sitruunamehu ja yrtit tasaiseksi tahnaksi. Laita etanapannun koloihin pisara jaloviinaa ja lisää keitetyt etanat, yksi kuhunkin kolon. Täytä kolot gorgonzola-voilla. Nosta pannut 250-asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi tai kunnes täyte kiehuu. Tarjoa patongin tai muun vaalean leivän kera.