Siskot kokkaa -blogi heitti hiuksianostattavan jännittävän ruokahaasteen maaliskuulle. Lähikaupan vaaka tulisi ratkaisemaan valmistettavan raaka-aineen, jolle kaveriksi tulisi kokata kotimaista kalaa.

Vaakanumero 42:n arvoitus ratkesi ja nappulan takaa paljastui maustekurkku. Höh, oli ensimmäinen ajatukseni, mutta jo kalatiskille päästyäni mieleeni oli piirtynyt seuraava suunnitelma:

Savusiikaa ja remouladekastiketta

Ostostentekovaiheessa en tullut ajatelleeksi, että asustamme kerrostalossa, kaupungin keskustan tuntumassa, eikä savustuspönttö kuulu taloyhtiömme pienen parkkipaikoilla täytetyn pihan varustuksiin ja vain todella painavat syyt saavat minut hylkäämään kotikeittiöni. Tämä oli sellainen syy. Kokonainen siivottu siika sai lauantaina ylleen kevyen suolauksen ja pääsi pakettiinsa odottelemaan seuraavaa päivää. Lauantai-iltana valmistui myöskin majoneesipohjainen maustekurkkuinen remouladekastike.

Remouladekastike

Tee ensin majoneesi: Majoneesin valmistus ei ole hankalaa kun muistaa pari perusasiaa. Välineiden on oltava puhtaita ja kuivia ja ainesten huoneenlämpöisiä. Valmistusta helpottaa huomattavasti sähkövatkain. Oliiviöljyä kannataa maistaa ennen majoneesintekoa, sillä voimakkaan makuinen öljy tuo oman arominsa majoneesiin.

2 munankeltuaista

½ rkl dijon-sinappia

2 ½ -3 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

1 rkl valkoviinietikkaa

suolaa

valkopippuria, myllystä

Sekoita kulhossa sinappi, puolet etikasta ja keltuaiset. Kaada oliiviöljyä ohuena nauhana koko ajan voimakkaasti vatkaten. Lisää loppuvaiheessa loppu etikka ja mausteet.

Lisää majoneesin joukkoon:

200g ranskankermaa

2 rkl kaprista

1 lihava maustekurkku, pieneksi hakattuna

4-6 anjovisfileetä (n.20g), hienonnettuna

½ dl persiljaa, hienona silppuna

½ dl ruohosipulia, hienonan silppuna

2 rkl hunajaa

suolaa, valkopippuria, sinappia, maun mukaan

Määrät ovat ohjeellisia, itse laittelin suurin piirtein näillä mittasuhteilla, mutta kastiketta kannattaa maistella ja tehdä siitä oman makuinen.

Sunnuntaiaamuna suunnistimme koko perhe, siika kainalossa kohti Keski-Uudenmaan savustusparatiisia, ystäväperheemme vieraanvaraista ulkokeittiötä, jossa savustamon puoli oli huomaavaisesti avattu meitä varten.

Savustuspöntön pohjalle tulee paksuhko kerros leppälastua ja muutama sokeripala. Sokerin tarkoitus on antaa väriä ja kiiltoa kalan pintaan. Purun päälle asetetaan metallinen levy, joka kerää valuvan rasvan sekä ritilä. Ritilän voi voidella öljyllä, ettei kala tarttuisi siihen kiinni.

Kala kuivataan ja sulamattomat suolarakeet pyyhkäistään pois, jonka jälkeen kalan voi laittaa pönttöön. Kansi kiinni ja pönttö tulelle. Valmistamamme kala oli reilun kilon kokoinen ja se valmistui noin puolessa tunnissa. Kun kalan evä irtoaa, on se valmista. Kalan sisään voi myös kurkata ja jos liha ei ole läpikuultavaa, se on kypsää.

Kalan kanssa tarjoillaan kesäisesti keitinperunaa ja remouladekastiketta. Näin tuli grillikausi avattua, kesää kohti mennään.