Pieni siiviläsuinen poikaseni aloitti päivähoitotaipaleensa maanantaina. Jo eilen urhea Siiviläsuu vietti hoidossa useamman tunnin yksin ilman äitiään. Jätin pojan aamulla puistoon leikkimään muiden hoitolasten kanssa ja haikein mielin läksin ruokakauppaan, pitkästä aikaa ihan omin nokkineni. Ensimmäisenä huomasin turhaan jonottavani portaiden vieressä kulkevalle lastenvaunurampille. Sitten totesin, miten kivaa on rauhassa valita tuotteita, ilman, että joku vetelee niitä samalla hyllyistä alas. Seuraavana tuskailinkin jo painavan kauppakassin kanssa. Rattaissa painavampikin lasti on kulkenut kevyesti kaupasta kotiin.

Siivottuani aloin laittamaan lounasta. Ajattelin helliä poikaa siskonmakkarakeitolla, rankan aamupäivän jälkeen. Perus siskonmakkarakeittoon tuli pari muutosta kaapinsisällön mukaan.

500 g siskonmakkaroita

3 perunaa

3 porkkanaa

pieni pala lanttua

pätkä purjon valkoista osaa

mustapippureita

1,5 l vettä

vasikanfondia

3 rkl viherpippurikoskenlaskijaa

ruohosipulia

Potut, porkkanat ja lanttu kuoritaan ja laitetaan kattilaan kiehumaan. Lisätään keitinveteen fondia tai lihaliemikuutioita ja pippurit. Lorauttelen fondia yleensä aika vähän, jos ruoka tulee lapselle, mutta kukin makunsa mukaan. Juureksia keitetään kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen lisätään silputtu purjo ja puristellaan siskonmakkarapallerot ulos kuorestaan sopan sekaan. Lisätään koskenlaskija ja annetaan kiehua hiljalleen kuunes makkarat ovat kypsät, eli noin viitisen minuuttia. Päälle sopii ripotella silputtua ruohosipulia tai persiljaa.

Kun keitto oli valmis, oli aika hakea poika kotiin hoidosta. Jo eteiseen kuulin Siiviläsuun kuplivan naurun. Poika oli nauttinut aamupäivästä, eikä sanottavammin ilahtunut minun näkemisestä, jatkoi vain iloisena touhujaan. Lounas oli jo syöty hoitopaikassa ja kunnialla siitäkin selvitty. Siiviläsuiseen tapaansa hän oli kaivellut porkkanaraasteet kidastaan ja haukkunut kukaksi. Hoitotätikin tokaisi, etteihän kukkia kukaan syö.